perjantai 31. toukokuuta 2013

Sarah Winman: Kani nimeltä jumala


Kani nimeltä jumala on blogeissa paljon pyörinyt kirja, johon itsekin sitä kautta tutustuin. Kansi on syötävän oloinen ja houkutteleva ja samalla sitä toivoo että sisältö olisi samaa sarjaa sen kanssa. Ja näinhän siinä käy.

Takakansi ei juurikaan paljasta mitään, ja hyvä niin. Sen lopputeksti "Tarina lapsuudesta ja varttumisesta, ystävyydestä ja perheistä, rakkaudesta ja tragediasta ja kaikesta sillä välillä. Tarina uusista aluista."
oli loppusilaus siihen päätökseen, että tämä on luettava. Tässäkin kohdalla on sanottava, että tätä kirjaa on hankala kategorisoida, koska elementtejä löytyy.

Vuonna 1968 saa syntynsä päähenkilö Elly, ja tämä kirja on pitkälti hänen tarinansa. Jenny Penny ilmestyy hänen harmaaseen elämäänsä muutama vuosi myöhemmin, ja pistää sen tuulemaan. Jennyllä on yliluonnollisilta vaikuttavia taitoja, tai ainakin niin Elly uskoo. Ellyn äidin vanhemmat kuolevat Itävallassa, ja korvaamaton veli, Joe, pitää siskostaan huolta.

Makasimme yhteen käpertyneinä ja teeskentelimme, että elämä oli samanlaista kuin ennenkin. Kun olimme molemmat lapsia ja luottamus oli yhtä ääretöntä kuin aika. Eikä siitä ollut pulaa.

Heidän kultainen huolehtimisensa on kirjan parhaita aineksia.

Teemaa löytyy siis monenmoista. Homoutta, syyllisyyttä, äitisuhdetta, luontosuhdetta. Vikatikki Ellylle on muutto toiselle paikkakunnalle, mutta eihän se maailma siihen pääty, sittenkään. Monensortin lähtemistä kirjassa käsitelläänkin, milloin vankilan, milloin kyseisen muuton kautta. Joskus jopa kuoleman uhalla. Olen tässä mutta en ole sinun, sanotaan jo kirjan alussa, ja tämä lause tulee monta kertaa mielen kirjaa lukiessa. Poissa silmistä, poissa sydämestä, vai? Saavuttamattomuus henkilöiden välillä teki suorastaan kipeää.

Jotain krediittiä vielä kirjan nimelle. Kani nimeltä Jumala todella löytyy, aivan konkreettisesti. Hän on Ellyn rakas ystävä ja tukija ja linkki monissa väleissä.

Kirjasta, joka tekee suuren vaikutuksen, on vaikea kirjoittaa. Niin on tästäkin. Kieli tässä on yllättävän hauskaa, ja erittäin miellyttävää lukea. Aiheiden rankkuus ei ole se, mitä tästä jää käteen.
Suosittelen siis suurella sydämellä.

4 kommenttia :

  1. Vastaukset
    1. Mä katoinkin että sä olit tykännyt tästä (: Niin kuin monista muistakin hyvistä kirjoista (;
      Oot oikeessa, tää on ihana! Aevan ihana.

      Poista
  2. Pari päivää sitten olin ostaa tämän pelkästään nimen perusteella. Olisi selvästi pitänyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suositeltava kirja, kyllä. Sisältää lämpöä. (:

      Poista