maanantai 2. syyskuuta 2013

Simon Lelic: Laitos


Arthur Priestley pidätetään työmatkallaan ja viedään kuulusteluihin. Tapaus herättää suuria epäilyksiä vaimossa, Juliassa, sillä hänelle ei kerrota mistä syystä hänen miehensä on pidätetty -- tai missä hän edes on. Näin ollen Julia turvautuu liberaalin verkkolehden toimittajan apuun, ja yhdessä he alkavat setviä salaliittomaista juonta. Terrorilain nojalla brittihallitus voi vangita ihmisiä hatarin perustein ja määrämättömäksi ajaksi; näin ovat äänestäjät itse halunneet. Medialle hallitus perustelee  pidätyksiä tappajaviruksen aisoissa pitämisenä - vaikka sitten ihmisoikeuksista välittämättä.

Vankien kohtelu on Laitoksessa äärimmäinen epäinhimillistä ja tuo mieleeni - jos nyt ei keskitysleirit - niin ainakin Guantanamon vankileirit, joihin kirjassa viitataankin. Lopusta löytyykin oivallinen lainaus:

Tämä on tarina, joka on kerrottava,
ettei se koskaan toistuisi;
ei missään, ei kenellekään.
Randy Shilts: And the Band Played on (1988)
Oi voisimme oppia jotain historiasta!

Aluksi oudoksuttaa, kun sympatiapisteitä jaetaan pahispäällikkö Gravesille. Hänellä on huonot välit vaimoon ja tyttäreen, ja uniongelmia. Ihmekös tuo! En toki usko mustavalkoisuuteen, mutta en myöskään paljon Gravesista välitä. Gravesin alaiset eli vartijat uskovat todellakin olevansa lain ulottumattomissa ja puolijumalia: toisin sanoen joukkosokeutta on liikkeellä, ilmeisesti, sillä tuskin kukaan laumasta erotettu toimisi yhtä julmasti? 

Ironinen hyvä asia on se, että kirjan tarina ei kuulosta uskomattomalta, vaan valitettavan mahdolliselta. Ainostaan takaa-ajokohtaukset menevät hieman yli. Tarinansa vuoksi tämä on mielestäni oikein hyvä kirja, sillä ihmisoikeuksista on syytäkin herättää keskustelua. Mistään veretseisauttavasta tässä nyt ei omalla kohdallani ollut kyse, vaikka takakansi sellaista lupaili. Trillerinä se on yllättävän lyhyt ja nopealukuinen, vaikka aiheesta olisi varmasti saanut enemmänkin irti.

3 kommenttia :

  1. Oi, aina vain vaikuttaa kiinnostavammalta tämä kirja. Minulla on tämä hyllyssä, mutta jostain syystä kaikki muut kirjat ohittavat tämän koko ajan lukujonossa. Uskon kyllä, että pitäisin tästä.

    Aloitin tätä kirjaa jo kerran lukeakin, mutta lopetin keskittymisvaikeuksien takia kahden sivun jälkeen :D Joskus on kausia, kun tuntuu ettei mistään kirjasta saa otetta ja sitten sitä lukee sivun tai muutamia eri kirjoista, muttei lopulta valitse luettavaksi yhtäkään niistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä varmaankin vaatii tietynlaisen mielentilan, jotta tähän tulee tartuttua. ? Itse kun olen aina ollut salaliitoista kiinnostunut, niin pitihän tämä lukea.
      Mulla on tällä hetkellä vähän sellainen kausi, ettei tiedä millaista kirjallisuutta haluaisi lukea, joten tulee luettua vähän ties minkälaista.

      Poista
    2. Juu, luulen että yritin lukea Laitosta "väärään" aikaan eli en usko, että vika oli kirjassa. Täytyy nostaa kirja esille, jottei se taas unohdu tuonne hyllyyn. Nimittäin nyt kiinnostaa kovasti ja luulen, että aikakin voisi olla otollinen :)

      Poista