Lukas Moodyssonin Isän ajan päähenkilö Lucas on symppis. Ja vähän ulkona elämästä. Lucaksen vanhemmat ovat eronneet jo hänen ollessaan hyvin pieni. Hän asuu välillä matemaatikkoisän, ja välillä äidin (josta ei kirjassa paljon puhuta) luona. Pojan elämässä tulee vastaan käännekohta, kun isä kertoo hänelle, että hänen on muutettava kokonaan äitinsä luokse. Kenties hän tahtoo suojella poikaa orastavalta hulluudeltaan ja alkoholismiltaan. Isä ei koskaan pyydä anteeksi, eikä Lucas koskaan vaadi selitystä. Kun isä sitten kuolee sydänkohtaukseen, kysymyksiä jää paljon ilmaan.
Lucas-pojan elämässä hallinnan ottavat pakkoneuroosit ja kuolemanpelko. Yhtälailla kuin hänen isänsä eristäytyi ennen kuolemaansa ja pyrki todistamaan kahjon teoriansa nollasta, (nolla ei ole nolla,) samalla tavoin poika elää piilossa neljän seinän sisällä, seuranaan vain nettishakkipelit kasvottomien vastustajien kanssa. Hänellä on pakkomielle kuolemasta, hän etsii kuolleiden kuvia netistä, käy kävelyllä vain jotta ei kuolisi sydänkohtaukseen, pystyttää teltan kämppäänsä, sellaisen joka ei romahda. Mielenkiintoista on sekin, miksi hän ei uskalla puhua entisestä tyttöystävästään, edes entisistä kavereistaan muuten kuin etukirjaimin. On muun muassa M ja A. Nekin ovat kaikki menneisyyttä, ja onko tulevaisuutta ollenkaan? Uskaltaako Lucas 'aloittaa' elämisen? Kirjassa Lucas ei juurikaan tapaa ketään muutamaa hotellisiivoojaa lukuun ottamatta, mutta päänsisäistä vuoropuhelua kuviteltujen ihmisten kanssa on paljon.
Lucas-pojan elämässä hallinnan ottavat pakkoneuroosit ja kuolemanpelko. Yhtälailla kuin hänen isänsä eristäytyi ennen kuolemaansa ja pyrki todistamaan kahjon teoriansa nollasta, (nolla ei ole nolla,) samalla tavoin poika elää piilossa neljän seinän sisällä, seuranaan vain nettishakkipelit kasvottomien vastustajien kanssa. Hänellä on pakkomielle kuolemasta, hän etsii kuolleiden kuvia netistä, käy kävelyllä vain jotta ei kuolisi sydänkohtaukseen, pystyttää teltan kämppäänsä, sellaisen joka ei romahda. Mielenkiintoista on sekin, miksi hän ei uskalla puhua entisestä tyttöystävästään, edes entisistä kavereistaan muuten kuin etukirjaimin. On muun muassa M ja A. Nekin ovat kaikki menneisyyttä, ja onko tulevaisuutta ollenkaan? Uskaltaako Lucas 'aloittaa' elämisen? Kirjassa Lucas ei juurikaan tapaa ketään muutamaa hotellisiivoojaa lukuun ottamatta, mutta päänsisäistä vuoropuhelua kuviteltujen ihmisten kanssa on paljon.
Lucas tuntee läheiseksi monet saavuttamattomat henkilöt, kuten vaikkapa Rihannan ja Äiti Teresan. Taisipa siellä olla Dostojevskikin välillä ilmestyä pojan harhoihin. Vain kieli on pieni pettymys. Pisteitä on niin harvassa etten muistanut itsekään aina vetää henkeä välillä. Tietysti se kuuluu asiaan, kun päähenkilön perusmielentila on paniikki. Muutoin en keksi kirjasta moitittavaa.
 |
| Lukas Moodyssonin Isän aika on sympaattinen kirja sympaattisen näköiseltä mieheltä. |
Jo kirjan päähenkilön nimi herätti epäilyksiä siitä, onko teos kenties omakohtainen. Wikipedian mukaan 'kirja ei ole omakuva mutta sisältää yhteneiväisyyksiä'. Minulle Moodysson oli tutumpi elokuvistaan Fucking Åmål ja Lilja 4-ever. Liljan katsoin jokunen vuosi taaksepäin ja karua tavaraa oli se seksi- ja lapsikauppa. Jostain syystä niistä oli paljon mainintaa tässäkin. Näyttäisi että Moodysson tykkää rankoista jutuista.
"Avioero kertoo lapselle, että rakkaus, josta olet saanut alkusi, on särkynyt. Alkusi ja juuresi on särkynyt. Sinä olet särkynyt."
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti