En itse asiassa missään vaiheessa lopettanut lukemista. Mutta oli ikävä huomata se, että miten paljon ns. huonot kirjat vaikutti blogin pitämiseen. Yksi blogijumi-kirjoista oli Kjell Westön Kangastus 38, joka vieläkin kummittelee minulle tuolla kirjahyllystäni. Että kehtaaki.
Olen lukenut myös hyviä kirjoja, vaikka en sitä nyt koko maailmalle ole kuuluttanut. Tutustuin Riikka Pulkkiseen kirjalla Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän ja tykkäsin kovasti. En tosin kirjan aiheesta niinkään, mutta Pulkkisen tavasta kirjoittaa. Ostin peräkonttikirpparilta Vieraan, joka tuossa vieressä nyt houkuttaa. Mitäs lukijat sanoo? Kannattaako lähteä Vieraan matkaan?
3 hyvää syytäni blogijumiin
- Sellaiset kirjat, joihin mun älykkyysosamäärä ei riitä, kuten Kjell Westön Kangastus 38. Mitähän siitäkin saan koskaan sanottua? Parikymmentä sivua luettuani tajusin, etten tajunnut mitään niistä paristakymmenestä sivusta. Hankala kirja. (Sori, en haluaisi lytätä tätä kirjaa. Moni on tykännyt!)
- Työ, joka sisältää joka päivä kirjoittamista ja lukemista. Jos pitää valita, että lepuuttaako hiirikättään vai nyyhkyttääkö supernannyn ja hurjanremontin kanssa, roskaohjelmat voittaa.
- Ongelmat. Koittapa lukea ja keskittyä, kun elämä ei ole kuosissa, on huolia ja murheita. Minulta se ei aina onnistu. Minulla on diagnosoitu ptsd, joten en voi keskittymiskykyä sanoa parhaaksi puolekseni. Mutta, eihän se nyt oikeasti niin vakavaa ole. Jokainen omaan tahtiin, omalla tyylillään ja harrastuksestaan nauttien.
On mukava tulla takaisin! Kesä on kirjojen parasta aikaa. Myös nämä kesäiset sadepäivät.
Jokin päivä meillä on avokin kanssa oma kirjastohuone.. ja viinikellari... <3 (kuva pinterest) |
Et ole ainoa, minä pidän Westötä pitkästyttävänä. Pulkkisen viimeisin on hyvä. Olen pitänyt myös hänen esikoiskirjastaan, Raja. Oletko lukenut sitä?
VastaaPoistaOnpas hieno kuva! Lienee jostakin divarista.
Hei Marjatta! Juuri aloitin lukemaan Vierasta, ja hyvältä vaikuttaa. Ehkä jopa paremmalta kuin ajattelinkaan. Iiris Lempivaarasta paljastui tuo kirjoittajan lahjakkuus, mutta se ei juoneltaan niin kiinnostanut. Pitää olla vähän synkempi juoni, että muhun kolahtaa. Rajaakin voisin koittaa! (:
PoistaMukava kuulla, etten ole ainoa johon Westö ei uppoa. (; Varmasti taitava, mutta niin hankala kirja.
Minä kyllä pidin Westöstä. Vaikka se vaatikin tovin, että vei mukanaan. Pulkkinen on ok ja Vieras myös. Kyllä sen lukee, ei se huono olo.
VastaaPoistaJa harrastukseen pitää suhtautua ilolla ja silloin, kun sille on aikaa.
En Westöä vielä loppuun lukenut, pitää "katsoa" sitten luku-urakan jälkeen mitä mieltä olen siitä lopulta. (: Nyt tekee mieli avata vähän helpommin lähestyttäviä kirjoja. (;
PoistaSamaa mieltä olen, paitsi että joskus sille harrastukselle on oikein varattava aikaa. :D En ole vielä tottunut tähän perinteiseen työelämäkulttuuriin, opiskelijana kun oli lomaa ja aikaa yllin kyllin.
Pidin todella paljon Westön Missä kuljimme kerran-romaanista ja jotenkin olen kuvitellut että hänen uusimpansa on supervetävä. Hyvä saada vähän realistisempaa kuvaa kirjasta etten lähde kirjan pariin liian korkein odotuksin.
VastaaPoistaMulle Westö ei ole tuttu muuten kuin Kangastuksen kautta, hankala sanoa onko muut teokset kovinkin erilaisia. Niin paljon hyvää kuulin kirjasta että piti kokeilla. (; Minun piti yhtenään palata Kangastuksessa taaksepäin kuin en tajunnut lukemaani. Mutta voi hyvin johtua omasta älykkyyden puutteestani. ;D
PoistaIhana tuo kirjastohuone. Jos joku vielä pitäisi sen pölyttömänä :)
VastaaPoistaHaha, niinpä.. Kun on aina niin paljon tärkeämpää tekemistä kuin pölyjen pyyhkiminen!
PoistaPinterest on täynnä ihania kirjastohuoneita. Paljon matskua tulevaa sisustustani ajatellen. (;
Tuo kuva on huippu, mutta tuota tuolia en ymmärrä. Se ei olisi koskaan vapaa, vaan joku kissan rontti olisi siinä tai kaks, yksi selkänojalla jne. Muuten kuvan tunnelma on hyvä.
VastaaPoistaHah, joo eihän sitä passaa tyhjänpanttina olla! (;
Poista